Voivatko LED-kasvonaamiot laukaista migreenin tai valoherkän epilepsian? Mitä sinun tulee tietää vilkkuvasta ja kirkkaasta valosta

Lyhyt vastaus: useimmat kotikäyttöön tarkoitetut LED-kasvonaamiot, mukaan lukien PDT- ja LED-hoitolaitteet, joissa valaistus on tasainen, on suunniteltu tuottamaan jatkuvaa, ei-vilkkuvaa valoa koko hoitokerran ajan nopean päälle-pois-vilkkumisen sijaan, niin ne eivät kuulu samaan riskiluokkaan kuin valoherkkään epilepsiaan yhdistetyt nopeat vilkkumistaajuudet. Kirkas valo sinänsä, tasainen tai ei, on kuitenkin hyvin dokumentoitu migreenin laukaisija suurelle osalle migreenistä kärsivistä. Jos sinulla on valoherkkä epilepsia, migreeni näköauran kanssa, mikä tahansa kohtaushistoria tai tunnettu valoherkkä iho- tai silmäsairaus, keskustele neurologisi, yleislääkärisi tai silmälääkärisi kanssa ennen LED-naamion tai muun kirkkaaseen valoon perustuvan laitteen käyttöä, sen sijaan että luottaisit tämän artikkelin kaltaiseen yleiseen rauhoitteluun.

Vilkkuvatko LED-kasvonaamiot todella?

Tämä on yksityiskohta, joka häviää, kun "LED" ja "vilkkuvat valot" mainitaan samassa lauseessa. Tyypilliset kotikäyttöön tarkoitetut LED-kasvonaamiot, mukaan lukien monipaneeliset mallit kuten LumiSpa, DermaLux, UltraLight ja InfraLux-tyyliset laitteet, on rakennettu jatkuvien, vakaiden LED-valojen varaan, jotka pysyvät päällä kiinteällä kirkkaudella koko hoitojakson ajan, tyypillisesti noin 10–30 minuutin ajan, ja sammuvat sitten. Normaalikäytössä ei tapahdu nopeaa päälle-pois-kiertoa. Tämän laitekategorian valmistajien dokumentaatio kuvaa yleensä "tasaista" tai "jatkuvaa" valontuottoa eikä sykkivää tai vilkkuvaa vaikutusta, ja säätimet rajoittuvat yleensä värin valintaan, voimakkuustasoon ja hoitoajastimeen.

Tämä on tärkeää, koska alla käsiteltävä kohtauksia laukaiseviin tekijöihin liittyvä tutkimus koskee nimenomaan nopeaa, toistuvaa vilkkuvaa tai leimahtelevaa valoa, ei tasaista kirkkautta. Naamio, joka pysyy päällä yhdellä kirkkaudella useita minuutteja, on perustavanlaatuisesti erilainen valoaltistus kuin stroboskooppivalo tai nopeasti vilkkuva näyttö.

Mikä on valoherkkä epilepsia, ja kuinka yleinen se todella on?

Valoherkkä epilepsia (PSE) on epilepsian alatyyppi, jossa kohtauksia voivat laukaista tietyt visuaaliset ärsykkeet, useimmiten vilkkuva tai leimahteleva valo ja tietyt korkeakontrastiset toistuvat kuviot. Se on todellakin vähemmistön kokemus, myös niiden joukossa, joilla on jo epilepsia. Brittiläiset epilepsiajärjestöt Epilepsy Society ja Epilepsy Action arvioivat molemmat, että noin 3–5 %:lla epilepsiaa sairastavista on valoherkkä alatyyppi. Koska epilepsia vaikuttaa kokonaisuudessaan noin 1:een sadasta ihmisestä, tämä tarkoittaa, että valoherkkä epilepsia vaikuttaa pieneen osaan yleisväestöstä, jonka Epilepsy Action ilmoittaa olevan noin 1/4 000 ihmistä.

Toisin sanoen suurella enemmistöllä ihmisistä, mukaan lukien suurella enemmistöllä epilepsiaa sairastavista, ei ole tätä erityistä, valon laukaisemaa alatyyppiä. Tämä ei tarkoita, että riski olisi nolla tai ei vaivan arvoinen, vaan että siitä pitäisi puhua suhteessa oikein, ei yleisväestön yleisenä huolenaiheena.

Mitkä vilkkumistaajuudet ja valokuviot katsotaan suuremmaksi riskiksi?

Valoherkät kohtaukset liittyvät erityisesti vilkkuvaan tai leimahtelevaan valoon tietyillä taajuusalueilla, ei minkäänlaiseen valoon. Brittiläisten epilepsiajärjestöjen ohjeet kuvaavat noin 3–30 välähdystä sekunnissa (hertsiä) olevan vilkkumistaajuuden alueeksi, joka useimmiten voi laukaista kohtauksen valoherkkää epilepsiaa sairastavalla henkilöllä, ja osa lähteistä rajaa korkeimman riskin kaistan noin 10–25 Hz:iin. Herkkyys alle noin 3 Hz:n on harvinaista, ja osa valoherkistä henkilöistä reagoi taajuuksiin jopa 60 Hz:iin asti. Tämä taajuusalue on myös perusta pitkäaikaisille vilkkuvia kuvia koskeville lähetys- ja peliteollisuuden ohjeille Isossa-Britanniassa ja Euroopassa (yhdistetty testaukseen, jota kutsutaan joskus Harding-testiksi), jotka rajoittavat, miten lähetysyhtiöt ja pelinkehittäjät voivat käyttää nopeita vilkkumissekvenssejä.

Muita riskiä lisääviä tekijöitä epilepsiajärjestöjen ohjeiden mukaan ovat suuren osan näkökentästä peittävä välähdys (yleisesti ilmoitettu vähintään 10 %:ksi), korkea kontrasti välähdyksen valoisan ja pimeän vaiheen välillä, välähdys, joka ulottuu molempiin silmiin, ja vilkkuminen, joka kestää pidempään kuin noin puoli sekuntia. Yksi tasainen väri, joka pysyy päällä sammumatta ja syttymättä, ei täytä tätä kuvausta, mikä on tärkein ero useimmissa LED-kasvonaamioiden käyttötavoissa.

Voiko kirkas valo laukaista migreenin, vaikka se ei vilkkuisi?

Kyllä, ja tämä on paljon yleisempi ongelma kuin valoherkkä epilepsia. Fotofobiaa, joka tarkoittaa valonarkuutta, raportoi suuri enemmistö migreenistä kärsivistä, ja American Migraine Foundationin luvut mainitaan olevan suuruusluokaltaan 85–90 % migreenipotilaista, jotka kokevat valonarkuutta jossain vaiheessa. Monille migreenistä kärsiville kirkas valo, häikäisy, loistevalaistus ja vilkkuvat tai toistuvat kuviot ovat tunnistettuja laukaisevia tai pahentavia tekijöitä, erillisiä mistään kohtausmekanismista. Valonarkuus voi ilmetä ennen migreenikohtausta, sen aikana tai sen jälkeen, ja osa migreenistä kärsivistä on mitattavasti herkempiä valolle kuin keskimäärin myös kohtausten välillä.

Tämä tarkoittaa, että jollakulla voi olla aito, epämiellyttävä reaktio kirkkaaseen tasaiseen valoon, kuten LED-naamioon korkealla voimakkuusasetuksella, vaikka tällä reaktiolla ei olisi mitään tekemistä epilepsian tai vilkkumistaajuuden kanssa. Jos tiedät, että kirkas valo saa usein aikaan tai pahentaa migreeniäsi, se on syy olla varovainen minkä tahansa kirkkaaseen valoon perustuvan laitteen kanssa, riippumatta siitä, vilkkuuko laite.

Käyttävätkö jotkin valohoitolaitteet sykkivää tilaa, ja muuttaako se asian?

Laajemmassa punaisen valon ja LED-valohoidon kategoriassa jotkin laitteet tarjoavat valinnaisen sykkivän tilan vaihtoehtona jatkuvalle tuotolle, joka markkinoidaan yleensä oletettujen vaikutusten yhteydessä syvempään kudokseen tai aivosovelluksiin, ja sykkeiden taajuuksia käsitellään toisinaan samalla karkealla kaksinumeroisella hertsialueella kuin yllä kuvattuja vilkkumistaajuuksia. Tämä on eri tuotekategoria ja käyttötapaus kuin tavallinen tasaisesti valaistu kasvonaamio, ja kannattaa tiedostaa, että sykkivä asetus, jos sellainen tarjotaan ja valitaan, on tilanne, jossa yllä kuvatut vilkkuvaa valoa koskevat ohjeet tulevat suoraan merkityksellisiksi, toisin kuin tavallinen käyttö jatkuvassa tilassa. Jos harkitsemasi laite tarjoaa nimenomaisesti vilkkuvan, stroboskooppisen tai sykkivän asetuksen kiinteän tasaisen valon sijaan, kannattaa tarkistaa tämä omaan sairaushistoriaasi tai lääkärisi neuvoon nähden ennen laitteen käynnistämistä.

Kenen tulisi tarkistaa lääkäriltä ennen LED-naamion käyttöä?

Haluamme olla tästä selkeitä mieluummin kuin epämääräisiä: mikään tässä artikkelissa ei ole henkilökohtainen lääketieteellinen hyväksyntä, eikä meillä ole mahdollisuutta arvioida yksilöllistä riskiäsi. Kaikkien, joilla on diagnosoitu valoherkkä epilepsia, mikä tahansa muu kohtaushistoria, migreeni näköauran kanssa, tai tunnettu valoherkkyystila, joka vaikuttaa ihoon tai silmiin, tulisi keskustella neurologinsa, yleislääkärinsä, ihotautilääkärinsä tai silmälääkärinsä kanssa ennen minkä tahansa LED-naamion tai kirkkaaseen valoon perustuvan laitteen käytön aloittamista, mukaan lukien sellaiset, joita kuvataan tasaisiksi tai ei-vilkkuviksi. Sama koskee kaikkia, jotka käyttävät tällä hetkellä valoherkistäviä lääkkeitä, tai joita lääkäri on neuvonut välttämään kirkkaalle valolle altistumista mistä tahansa syystä. Oma lääkärisi, joka tuntee sairaushistoriasi, on oikea lähde kyllä-tai-ei-vastaukselle tässä asiassa, ei tuotekuvaus.

Yhteenveto

Tavalliset kotikäyttöön tarkoitetut LED-kasvonaamiot ovat tasaisesti valaisevia laitteita, ei nopeita stroboskooppivaloja, mikä sijoittaa ne valoherkkään epilepsiaan useimmin yhdistetyn tietyn vilkkumistaajuusalueen ulkopuolelle. Tämä alatyyppi vaikuttaa joka tapauksessa vain vähemmistöön, noin 3–5 %:iin, epilepsiaa sairastavista. Kirkas valo sinänsä voi edelleen olla migreenin laukaisija monille ihmisille riippumatta siitä, vilkkuuko se, ja mikä tahansa sykkivä tai stroboskooppinen valoasetus, jos laite tarjoaa sellaisen, on kohta, jossa vilkkumiseen ja kohtauksiin liittyvät ohjeet tulevat suoraan merkityksellisiksi. Jos sinulla on henkilökohtainen tai perheessä esiintyvä valoherkän epilepsian, kohtausten tai auran kanssa esiintyvän migreenin historia, tarkista neurologiltasi tai yleislääkäriltäsi ennen käyttöä, sen sijaan että pitäisit tätä artikkelia korvikkeena tälle keskustelulle.